OPINTOKLUBI

Yhteisön blogi opiskelemisesta, oppimisesta ja tuetusta opiskelusta

Kutsumusala ja stressi 

Olen alan vaihtaja. Kutsumus auttamisalalle voimistui pari vuotta sitten niin, että päädyin opiskelemaan uuden ammatin. Olen ollut superinnostunut tästä uudesta alasta ja ahertanut valtavasti! Tästäkin huolimatta löydän itseni välillä jaksamisen rajamailta. Itse asiassa innostusta ja oppimisen janoa voi olla myös liikaa, joten omasta jaksamista huolehtiminen on erityisen tärkeää.  

Hyvä esimerkki tästä on se, mitä minulle kävi viime vuoden lopussa. Olin innosta piukeena hamstrannut itselleni ylimääräisiä kursseja toiselle jaksolle uskoen, että energiaa riittäisi. Toisin kävi. Lukivaikeuteni hidasti oppimista ja hahmottamista, kun kursseja oli yhtä aikaa liian monta. Yksi kurssi oli myös suhteessa kuormittavampi kuin muut. Lisäksi halusin käydä työkeikoilla lähes joka viikko. Ja tämän kaiken keskellä piti vielä huolehtia omasta perheestä ja perheen menoista.  

Yliarvioin siis jaksamiskykyni ja muutama isompi tehtävä jäi tehtäväksi joululoman aikana. Ajattelin kauhulla, että miten voin pitää lomaa, kun tehtävät ovat tekemättä! Ja miten ihmeessä jaksaisin kevään, ellen saa levätä! Paahdoin joulua edeltävän viikon tehtävien parissa kyetäkseni lepäämään jouluna. Tekeminen oli todella takkuista, ja ajattelu tukossa. Kunnes tein superhyvän päätöksen juuri ennen joulua: Otan totaalisen irtioton 2 viikoksi enkä vilkaisekaan keskeneräisiin töihin. Ja todellakin tein näin. Löhösin sohvalla ja katsoin televisiosta rästissä olevat lempisarjat ja vähän muutakin. Liikuin jaksamisen mukaan ilman suorittamista. Se teki niin hyvää! Kun lepoa oli 2 viikkoa takana, ja deadline alkoi lähestyä, otin ensimmäisen tehtävän eteeni. Viimeistelin sen yhden päivän aikana! Sama juttu parin muun tehtävän kanssa. Lepoloma vei aivosumun ja olin taas tarmoa täynnä. Minulle jäi jopa vielä aikaa tavata ystäviä ennen deadlinen päättymistä.  

Tämä tapahtuma osoitti minulle jälleen kerran, miten tärkeää on jättää palautumiselle riittävästi aikaa. Silti ei ole aina helppoa järjestää itselleen aikaa kaiken pyörityksen keskellä. Siksi suunnitelmallisuus ja huomion kiinnittäminen ajankäyttöön ovat tärkeitä seikkoja. Kalenteriin on hyvä myös merkata etukäteen vapaat hetket ja aikaa itselle sekä pysyä suunnitelmassa. Lisäksi pitää asettaa itse itselleen tavoitteet vertaamatta niitä liikaa muihin. Jotkut opiskelukaverit voivat suorittaa lukuvuodessa yli 100 opintopistettä normaalin 60 sijaan, mutta tosi harva on kuitenkaan tällainen supersuorittaja. Armollisuus itseä kohtaan on hyvä muistaa matkalla unelma-ammattiin: riittävän hyvä on usein tarpeeksi. 

Itse vahingosta viisastuneena päätin jättää ylimääräiset kurssit keväältä pois ja mennä opintosuunnitelman mukaisesti. Näin olen pystynyt olemaan läsnäolevampi äiti ja vaimo. Lisäksi olen tavannut useammin ystäviäni ja tehnyt muitakin itselleni merkityksellisiä asioita tiukasta aikataulusta huolimatta. Olen kiinnittänyt entistä enemmän huomiota tekemisiini, etten suorita liikaa. Niinpä olen säästynyt samanlaiselta stressipiikiltä kuin joulun alla, vaikka täysin stressitön kevät ei ole ollut. Muistakaa siis armollisuus itseä kohtaan ja palautuminen, niin into ja ilo oppimiseen säilyy. Tsemppiä opintoihin! 

Toimintaterapeuttiopiskelija Minna Sassi

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: